Niin siis olisi ihana ajatus et saisin säästetty häihin jotka on nyt sit vuoden päästä (Jännittää liikaa ajatella niitä ja jos mietin kauheest ni varmaa jänistän kirkonportil xD) mut tosiaan toi säästäminen ei oo mun vahvuus ja jos saanki jotain säästetty ni sit miehen toimest ne käytetää ja apua ku stressaa :D Mul on muutenki jännää ku stressaan mahtuuk miun mekko pääl ku ostin sen jo viime vuoden puolel :DD Ni nyt tarttis pitää huolt itest ja siis totkai muutenki! Mut ku mul on tapan syöd stressiin taaaai sit olla syömät.. Kaks ihan ääripäät ni voi jestas :D Sit ku meen kävelee enkä oo syöny ni meinaan kuukahtaa ulos ja sit on vesiki ain unohtunu matkast ni jestas ku toi helle on tuskaa... Mut siis mun motivaatio säästämiseen, painonpudotukseen/elämäntapamuutokseen, kodin sisustamiseen ja kukkasten hoitoon on hassusti epäsuosiossa.. Siis mie en tie miks en oikee saa aikaseks mitää.. No ehkä tää on vaa joku vaihe mikä menee ohi. Mut et muuten on ollu iha suht hyvät olot ja oon pelannu uudel koneellani jonkinverra :D Harmittaa silti jokin mut en saa oikee päähäni et mikä ja sit vältän koko juttuu miettimäst ettei se asia mikälie onkaan ni putkahda ilmoil. Vaik on muuten iha jees olo ni stressaan iha kiitettäväst kaikkee. Mut se on sitä normimeininkii :D En tiä onks mul vaa itseni ettiminen kesken ku tuntuu etten oo paras versio itestäni mut kyl se täst. Ajokorttia oon kovin miettiny, ois se aika kiva jos vois ajaa. Helpottais. Sit oon pyöräl ajoaki miettiny, ehkä tartten kypärän eka.. Ja tarttee kattoo onks pyörä ees talles enää :D Toivottavast ku kerran ajanu sil, noin. minuutin.. Eikä se mikää ilmanen ollu vaik alennukses oliki. Mut kai meen täst sähläilee jotai omiani ku mies pelaa ja menee koht kaverilleen kahvil.

Joo kävin just pienel kävelyl ja kaveri oli käymässä aiemmin, pelattiin noppapelii ni oli aika hauska :) Ihana ilma tuol ulkon viä o ja tosi valosaa, kyl huomaa et kesä o tullu :D Kävin nappaas yhes hevos-patsaast kuvii pari kipalet ni se oli kivaa :) Muuten jännitti sen verra et meni selkä iha jumii ja kävelin ku vanhus ^^ Mut ainaki hetken tuli reippailtu jee :D Nyt ois ihan suihkun mentävä olo mut ootan et miehen kaveri lähtee ni sit bongaan pesul.

Tänää aiemmin olin miehel vähä möks mut sit juteltiin ja kerroin et miks olin surullinen ja loukkaantunu ni se oli taas väärinkäsitys mun osaltani.. Ehkä se oli ihan hyväki et kirjotin tän ja piirsin paintil ni sain suurimmat kriisit purettu sit ja sillee.. Sit viä keskusteltu rakentavast ni jes :D Kyl tää mun pää on välistäi (vai aina) semne sekasorto et ei hyvää päivää :D Melkei itku tulis ellei naurattais xD En oo iha hetkees pillittäny, varmaa pari-kolme päivää menny jo itkutta ja se on hyvin se :) Tänää meinas silmät vuotaa mut ei ne tainnu ja jos ni ihan super vähän vaa :D Itkupillilt aika hyvin tämne ettei poraa koko aja :D

Tein tänää uut ruokaa ekan kerran ja hyvää oli, miehen idea se ja toimi :D Seki tykkäs vaik oli kaalia semnen kilon verran joukos ni se on super siistii :D Nyt meen kattoo hetkeks Ruma Bettyy ja sit suihkun kaut nukkumaa :) Öitä blogi ja täällä olijat, öitää! :)

Salainen yöahdistus iski. Salainen siksi, etten ihan tiiä kelle myöntäisin et on paha olla. Aamulla on luultavasti maski naamalla ja pystyn kuittaamaan huonon olono kintaalla, huijaan samalla itseäni hiukan. Päässä ei pyöri muuta kuin muutto uuteen kaupunkiin, parisuhde, kaiken tänne jääminen ja oma vointi.

Oma vointi: Tajusin vasta nyt (joo myöhässä) etten kuulu enää hoitoyksikkööni (mikälie termi) ja tää siis meinaa sitä ettei uudessa kaupungissa ole mahista käydä juttelemassa. Ei helvetti. Ja kaikki tämä sen takia että edellinen hoitokontakti jäi eläkkeelle ja puhuttiin samaan aikaan muutosta. Sillon oli viisasta siirtää mut kuntoutumisyksikön puolelle ihan vaan koska siellä oli tuttu ihminen, edellinen kenen kanssa kävin puhelemassa.. Tuntuu et katos pohja koko elämält, en tarvi apuu, mut en oo missään vaiheessa uskonu et jäisin "heitteil" pääni kans :( Mul on ahdistusolot joka päivä läsnä (luulin päässeeni niistä), ne odottaa nurkan takana. Ja sit kun ne iskee, voisin hakata itteeni ja viiltää ihan vähän et veri valuis sen hetken et sattuis fyysisesti ja olis syy itkemisel. Löin sunnuntain itteeni kaks kertaa ottaan ku en voinu muutakaa, koitin estää itteeni.. Mies kuuli sen vessaan ja oli helvetin vihanen mul mikä ei auttanu asiaa. Oon luvannu etten satuta itteeni missään muodos mut se on niin vaikeeta. Vaikeeta just siks et sillon ku teet jotain sellasta mikä jomottaa sen hetken, se saa sut "heräämään" vaikkei oo hyvä tapa. Mut en osaa taikka pysty puhumaan mun tunteist ja aivan varmast sanoisin jotain ihan tyhmää siinä mielentilas. Oon toki koittanu vastat ku toinen just hokee et "puhu mulle" ni siin sit jtn sanoo ja ol töksäyttämät typerii. Esitän joka päivä ja enää en voi peruu joten se on jatkettava. Mun on _pakko_ jaksaa, kävi miten kävi. Taitaa sekin vaikuttaa tähän koko höskään et menin sen ammatinvalintapsykologin juttusille.. Tai et ku sain jtn näkökulmaa (joo en tiiä siit vanhusten hoidost ku hyvänä kautena suht ok mut muuten ei luoja) mikä ala vaikka tuntuu et se puutarhajuttu ois enemmän oma juttu mut en tajua miks mun piti heti koittaa jtn.. Siis ku tuntuu et kaikki pitää mua yhtäkkii työkuntosen vaikken herranen aika oo saanu näit olojakaan purettu kenenkään kans. Muutoksia elämäs enemmän ku laki sallii. En ees tiiä kuka/mikä mun persoonist ajattelee ku tuntuu täs kirjotuksen ohellaki vaihtelevan. Mistä tiedän millon oon rehellinen itselleni? Jaa,a en tosiaan tiedä.

Parisuhde: Tuntuu ettei mies tue mua tarpeeksi. Se on töiden jälkeen niin kauan koneella et onkin aika mennä nukkumaan. En kerkee/ei keretä juttelemaan kunnolla missään vaiheessa. Keskustelut on "kaunis ilma"-tyylisiä aika usein. Oon huolissani et jos mies on masentunut ja siitä saatiin puhuttua paljonkin, eikä hän ol.. En oo täysin vakuuttunut sillä onhan hänelläkin se kuuluisa alitajunta. Jollei myönnäkkään itselleen että on paha olla. Se selittäisi jonkinsortin välinpitämättömyyden.. Ei siis tehdä yhdessä mitään ja oon ehdottanu kaikkea kun tulee "mitä tehtäis" ja mikään ei hänel käy. Sit kun sanon et voikai hänki jotain keksii ni vastaus " emmätiiä mitä tehtäis" ja se jää vaan leijumaan koko juttu ja oon entistä surullisempi. Palapelii alotettiin, oli miehen idea. Ja ei saatu ihan reunoja kasattu (alotettiin siis niistä) kun tälle riitti.. Eikä olla sen jälkeen jatkettu :( Ostettiin sitä varten ihan sellanen palapelimatto et sai sen siihen kääritty säilytyksen ajaks ja voidaan jatkaa sit samast kohtaa. Kauhee kiire sil on muuttaa, mistää muust oo nii innoissaa (pelaamisen lisäks).. Ja oon sil sanonu et siel oon aivan hukas ja tartten opastust et löydän kaikkial ja tukee, eikä sit enää pelaamiset mee mun edelleni.. Mut en usko et se pelaamist vähentää, pelkään et lisääntyy vaa ku on aikasemmin koton työmatkojen olles minimis. Jollei se siel oikeest auta mua, kosk sitä tosissani tarviin ni sit oon pettyny. Luvannu on meinaan ihan kiitettäväst. Haluisin vaan uskoo meihin, mut tuntuu et se on vähän yksipuolista. Enkä tiedä kauan jaksan jatkaa tätä et jään peleil ja pelikavereil niin auttamattomasti kakkoseks. Ei pelaamises oo mitään väärää, mut sillon ku menee yli, menee yli oli asia mikä tahansa. Ja yli menemisel tarkotan esim. sitä et toinen on töistä kotona viidelt ja menee siitä vessankautta suoraan koneel ja pelaa sinne ilta 11+ kunnes hokaa et "nonni jätkät, meikä lopettaa. pakko mennä maate" ni tää on se mikä mein parisuhdetta ohjaa. Eikä siinä vielä et riittäis tuo ruutuun tuijotus vaan sit tulee sänkyyn ja kattelee kännykkää nii kauan et joko nukahtaa luuri vieres mis taustal on joku video/streami pyörimäs tai sit kerkee just sammuttamaan sen ja kops kauhee kuorsaus.. Tiekste et tunnen oloni aivan idiootiks. Herätän ain miehen jollei nouse herätyksiinsä (niihin 10 mitkä raikaa koko kämpäs) oman nukkumisen varjol. On muuten kiva työ herät sit itekki ton työkokeiluu, ei mies vaan mua herätä ku kerran viidestkymmenest laittaa viestin oonk hereil, senki nii myöhää et oon autuaast omist jutuist missaamas puolet. Ja se et kuin tyhmä oon ku keitän kahvin ja vien sen miehel tohon koneen ääree, teen ruokaa ja vien senki ja saatana, en oo mikää palvelija. Tää ei oo enää mitään söpöö huomaavaisuut ku tää on silkkaa typeryyt. Nii ja nyt ku en oo pessy pyykkii ni ai saatana, eihän sitä täällä pese kukaan muukaan joten itelleni noita kerrytän. Ja samaten roskat, tiskit ja siivous ylipäätään. Miks helvetis muuttaisin johki toiseen kaupunkiin tekemään tätä ku voisin vittu olla ittekseni tutus ympäristös ja siivot omat jälkeni? Oonko mää tyhmä ja voiko tätä selittää punasil laseil jotka tosin alkaa vauhdilla rapistuu?.. Et vihaan tätä tossuna olemist. Eiku jaa nii, hänhän se on tossun al, en kyl tiä millai. Niinno ellei tuo tietokone tuossa oo sit hänt pomottamas/määräilemäs et hei koitappa pelata ja vauhilla. Ja mein syömiset on taas aivan retuperäl joten lihominen welcome. Ihan tosissani haluisin painoo alespäi ku sitä on hitokseen liikaa hyvinvointiin nähden. Ja se on ilmeisest mahdotont et ajateltais etukäteen mitä sieltä kaupasta ostettais ja mitä ruokaa tehtäis et kestää kauemmin ku päivän. En ees jaksa, teen kai tästlähin itelleni ruokaa, toinen syököön makkaroitaan. Ja sekin et taatusti kattoo et hänel on ain ruokaa, ei mulla väliä.. Se on niin itsekäs et on aivan käsittämätöntä millai joku voi olla.. Ite annan periks ja taatusti katton et ruokaa riittää kaikil, ja mieluiten muille ennen itteäni. En enää oikein osaa luottaa siihen et okei, kyl se tästä paranee ja aletaan ulkoilee yhes ja kyl mein elämään tulee sisältöö. Ehdotin parisuhdeterapiaa, eikä käy. Siin iski vaa tunne et sil on ihan sama se kuin paska fiilis mul on mein suhteen takia ja jollen kestä ni se on sit siin. Mut kuitenkaan ei vaikuta et sekää haluis erota ja mun mielest sen takia voitais mennä sin parisuhdeterapiaan ettei niin kävis ja saatais puitu mein tuntemuksii. Oon pettynyt etten oo sen arvonen et mun kans vois semmoseen mennä :( Äh vihaan itkemist, on niin samperin vaikee kirjottaa sillo. Jaa ja nii.. En oo valmis lapseen. En todellakaan. Vaihtoehtoina on kerta kaikki hoidot yms kun mies ei voi saada lapsia.. Mutten aio suostuu, ei lapsi oo mikään hetken mielijohde ja se, etten halua et mies haluaa vaan sen lapsen, hälläväliä asenteella pelaa edellee ja mä joudun hoitamaan kaikki yksin ja perhe eli mun äitikin, toises kaupungis ni ei ois sitäkään sit tukena. Edelleen mua loukkaa ettei oo ollu varaa (niinpä nii) ostaa uusii kihlasormuksii mihin sais kaiverruksen, oon sitä pian 5vuotta oottanu.. Ja vanhojenkaa rinkuloiden pitäminen ei onnistu ku toisel ei mahdu omansa. Enkä pidä ajatuksest et yksin omaani käytän. Kiva ku toisel ei se oma mahdu eikä aikomustakaan pudottaa painoo et se vielä joskus mahtuis.

*Kello on 3:51 ja herätys soi viidelt, mahtavaa..*

Muutto uuteen kaupunkiin.

Hyviä puolia:

* Yhteistä aikaa enemmän. (Miehen ajomatka lyhenee, on nopeammin kotona.)

* Enemmän kirpputoreja (Joo on plussaa :D!)

* Uusi asunto/koti. (Saa sisustaa!)

* Uusi kaupunki, uusi alku jollekin!

* Välimatka perheeseen. (Ovat ihania, mutta välillä raskaita)

* Mylly & Ikea lähempänä :D!

* Enemmän puheenaiheita kaikkien kans. (Uusimmat bongaukset, paikat, ihmiset yms)

Huonoja puolia:

* Ei perhettä lähellä. (Kaikkia ikävä! :<)

* Vieras kaupunki (Jos joudun yksin ulos, löydänkö kotiin. Oonko hukassa? Auttaako mies mua?)

* Välimatkat (En uskalla käyttää julkista liikennettä.)

* Sisustuskriisi/ kina miehen kans (On sovittu että saan sisustaa mut en ikinä saa)

* Muuttohommat (Pakkaus, kuskaus, järjestäminen, aikaraja, loppusiivous)

* Ei tukea lähellä. 

* Henkisen kunnon romahtaminen. (Suuri pelko ja riski.)

* Totaalisen yksin jos mies jumittuu koneelle.

Jaa,a saas nähä siis mitä tapahtuu, millon tapahtuu, miksi tapahtuu vai tapaahtuuko sitä mittää.

Mun tarttis men takas nukkumaan muttei kauheest väsytä.. Enemmän kyl ko tos heräsin ahdistuneen, mut en tie koitanks nukkumist ny täs välis ko herätys soi aika pian.. Saattaa ol vähän aikasta kahvillekin. Ehkä siis möngin sänkyyn ku ny on jo vilu ni ainaki pääsee lämpimän peiton al. Nukun muutenki pätkäunt (on kuulemma epäterveellist heh :,D) ni kerkeen kyl viä torkkuu ennenku kajahtaa ilmoil joku kaamee herätysääni ja huono radiokanava suhinan kera (miehen kelloradio pitää järkkyy mekkalaa jollei oo kanava kohillaa xD)..

*Kello on nyt 4:22*

Hyvää yötä :)!

Ps. Tänään iskälle kahville jes :D! Ei olla taas hetkeen nähty. Ja lupasin herättää systerin (koittaa ainakin) joten jestas, pätkäunta todella :D

Öitäöitääää!

 

 

   

Viimeks on ollu niin pirtee päivitys ja nyt on taas vähä nihkeemp höh.. Oon vähä enemmä surullinen ja sillai hiuka stressaan enempi mut se kai on muutosten takia vaa iha.. Joulu meni ja oli ihan kiva ku olin koton ja kävin sit äipäl, siskol, iskäl ja serkul ja söin niiiiin paljon et huh :D Mies oli äiteensä luona ja silläki oli ollu kivaa ^^ Mut oli ihmeellist ku sain miehelt joululahjanki, oikeestaa tais ol 10 pakettii, erilaisii juttui :DD Sillee häh ku yleens se pakkaa unohtamaa tomset tai mut, ku muil ostetaa yhes ain :D Kerron nyt mitä sain :D Spyro-pleikka pelin! Aivan sika siisti :D Sit MyLittlePony-pikku figuurin, Lindexin lahjakortin, pinkin yksisarvispehmon, vihreen lohikäärme lampun, teksti-mukin, 2 avaimenperää: nalle ja pöllö, sit pöydäl hassu kello, GameOfThronesin TyrionLannister-funko popin.. Siis huhhuh :D Ite ostin häl CrashBandicoot-puhelinpidikkeen (semne pähee hemmo kyl, aika iso) sit Overwatch-funko popin lempihahmol ja Switchiin Mario-aiheisen ohjaimen :D Sit sain niin paljo kaikkii hienoi juttui et voi jumpe <3 Harmittaa ku tarttee joulukoristeet kerät laatikoihi ja höööh en haluu :DD Sain ihanat kuusenkoristeet äipält ja pikkusiskoilt ni tarvii ne laittaa varovast laatikkoo ettei sit vaa hajoo :) Mut kuin ihanii ku toivoin kuusenkoristeit, sellasii persoonallisii, ni sit sainki jee :D! Ja ny mul o joulumuki :D! Oon sellasest haaveillu ja sisko oli ostanu semsen mul ni ihan mahtavaa :D Ja aika hassuu et mul oli joskus niiin pähee joulumuki mut se on kadonnu vuosien saatos, taino varmaa menny rikki mut kuitenki, senki sain siskolt sillo :D Se on kyl kans ihanast jouluihminen, ni piristävää :3 Oon alottanu sen työkokeilun vanhainkodis ja hyvin on menny, oon siäl 2 kertaa viikos ja 4tuntii per päivä :) On ihan tarpeeks raskast tällee aluks ko ollu sen 9vuot koton.. Mut tänää vast sain tietää et mis on vessa :D Ni se oli aika hauskaa :3 Oon ollu siel ny vähä yli kuukauden :) Muistan jo hyvin kaikkii tehtävii mitä kuuluis mun tehä ni se on ihan sairaan siistii ku mul on kuitenki nii huono muisti, joten oon ylpee :D Ja muistan ihmisten nimiäki, jes :D Tarttis men nukkumaa ku oon pelannu liikaa spyroo, sisko kävi kahvil ni pelasin sit sitä samal ku höpötettii ja voi juma pääsin hyvin eteenpäi siin, sisko kyl sano et nyt peli pois ja iha kiva nii ku muuten jumittaisin koko yön pelaten :D Suihkus käyn nopeest viä. Kiva ku yks naapuri alakerras popittaa iha täpöl, ni mein vastakkainen naapuri menetti hermonsa ja huus iha täpöl käytäväl ja kiros, sit alakerras hetken hiljast kunnes taas alko, entist kovemmi.. Sit tää keskimmäinen eli mein seinänaapuri huus ni en tiä pelin vai musiikin takia.. Se on siis tosi kova pelaamaa ja huutaa sillo ain ihan sikan. Noh, toivottavast toi alakerran heppu lopettaa metelöinnin pia ku hiljasuus alko kuitenki kymmenelt. Ja ennenku toi tulinen naapuri menee sen ovel ja sit alkaa tappelu. En oo tottunu itekkää noin äänekkääseen naapuriin ku mitä toi alakerran heppu o.. Mut ei se haittaa jos päiväl metelöi iha täpöl, illal ja yöl vois aatel muit kyl :) Mut joo, pikasuihku ja repun pakkaus valmiiks ni sit nukkumaa.. Ja huomen töihin :D Hyvää yötä :3 Ainii, uusvuos oli ihana. olin miehen kans mein kaveril ja oli paljon porukkaa ja metelii, silti pystyin olemaa etten iha hirveest ahdistunu :)! Sain uudenvuoden pusunki mieheltän sit kert ku lähin mukaa :,D Ja tein hienon pienen lumiukon ja kaveri vei sen keinuu istuu :3 Sain jopa nukuttu vähäsen siel :) Ja oli ihana fiilis ku en juonu alkoholijutui ni ei ollu sit krapulaakaa, jes :D! Oli kaks uuttaki tyyppii porukas mut molemmat oli mukavia ^^ Ja sain japanist hienon tuliaisen, alko kyl tul tippa linssii ku sitä kattoin. Se on siitä tulikärpästen hauta-animesta sen tytön peltinen karkkirasia. Sillee voi juma :D Mut nyt öitä, taas simopitkä stoori :D

.. Että näin pitkässä suhteessa jaksaa ja haluaa osottaa huomiota toista kohtaan, se on ihanaa :) Ja se kun toinen ostaa sulle kaalin :D Eiku ostin aamust kaupast kaalin ja siin oliki sit mato-asukki ja laitin miehel siit viestinki sit ja tää oli ostanu mul uuden kaalin <3 Huomen selvii onks se ihan ok, toivottavast et saan kaalikeiton tehty :) Oon flunssas ja ehkä ärsyttää ku oisin ihan pirtee jos jaksais :D Eikuhäh olipa fiksuu xD Mut siis en millää haluis ottaa iisist :D Miks heti oon iha räkäpää ku ilmat ihan snadisti viilenee :'D Ootan innol ku alkaa varmaan aika pian, ehkä jo ens kuus, ni työkokeilu :) Jos siin pärjään ilman suurempaa paniikkii ja jännityst ni oon aika sankari :D Eniten häirittee ei niinkään se et opinks mitää asioit (toki huono muisti on haitaks) mut se et tarvii osat men ajois eli kellon opettelu ja ajan iskostaminen aivoil, sit se et millai pukeudun siäl (työvaatteet ei varmana mahdu jos semset o..) Ja se et vessaskäynti tulee olee vaikeet ja toivon ettei maha reagoi stressiin mitään ylenpalttisest. Sit ei meinaa oo hauskaa. Mut en enempiä ala stressaamaa heh :D Kello lähenee kahtatoista illal ja tarttis juod mehukeitto ja men nukkumaa.. Murul on etäpäivä ni ihan mahtavaa ku ei tart ihan järkyn aikasi herät. Koitan käyd kaupas äiteen kans aamust ku se pyys seuraks. Ois kiva men et saan ostettu jauhoi ja kaurahiutaleit yms ni saisin tehty sämpylöit.. Ja sit se kaalikeitto ois huomisen projekti :) Myöhemmin museoon ja sen jälkee käymää poris kaveril ^^ Aattelin koittaa käyd kaks kertaa päiväs lenkil kun tuo anopinkokelas on ruvennu niin pal rehkimää et se inspiroi itteetäki :D En tosin tiä jaksanks kävel ku sen kerra per päivä mut saas nähd :'D Oon kyl aivan rapakunnos, se ei o ees hauskaa. En ees ol mikkä vanhus (ei pahalla vanhoja ihmisiä kohtaan!) mut olo on kyl semnen ja oon aivan yht kankee. Tarttis opetel venyttelemää. Mutjoo.. Pipoki tarttis mettästää mut en muist yhtää mihi oon sen laittanu :D Kai se jostain vastaan tulee ^^ Tai no tulemine, se on ollu mul varmaa jtn 10 vuot ja on elintärkeä kulunu ja kauhtunu kaunokainen xD Näin tänään viimist kertaa mun hoitokontaktin, se jäi eläkkeel ni oli lääkäri ja hän viä viimisen kerran kokoontumises. En ees itkeny, eikä vieläkään itketä vaik illal se yleensä iskee jos. Oon onnellinen et oon tullu vahvemmaks, kyl se positiivisempi asenne/elämänkatsomus vaan luo paremman olon :) Tää kenen kans kävin juttelemas oli itekki sillai: "Et oo pitkään aikaan ollu itkuinen" sit aloin miettii ni tottahan se on. Ja oon edistyny kaikes, hitaasti mutta varmasti :) Oon tosi hidas oppimaan ja sillai niinku et osaisin ilmasta itteeni ni se on kyl rankkaa mut mahtavaa et muutkin huomaa et edistyn :) Mut ny alan väsyy, silmät iha ristis.. Tarttis se uus kuumemittari hommat joskus :D Ei sil ny kyl oo välii vaik oiski kuumet ku koton oon mut jos lääkäriin tarttee men tai sit ku työkokeilu alkaa ni ois hyvä ol olemas.. Toki miehenki puolest <3 Rakastan kyl sitä ihan hirmu paljon, ollaan niin hyvä pari :) Ja meil on ain ihan hitsin hauskaa :D Mutjoo, öitäöitä :D ps. Mies fiksas mun läppärii ja kyl tää vähä paremmi toimii jes :D! Nyt on kuvatki ulkosel kovalevyl talles :) Sain sen kaverilt synttärilahjaks ja sit viä pokemongo-rannekkeen, kauheen kalliit lahjat :S mut mun kaveri ostaa ain kalliit lahjoi vaikken ees tarttis mitää mut se on sen juttu kait sit :o Harmittaa välil ku itel ei oo varaa kalliiseen. Mut jouluks saadaan toivottavast kivat lahjat ku miehen kans katotaa niit yhes sit ja suunniteltii jo jotain suuntaa antavaa listaaki :) Mut nyt hyvät yöt :D!