Möykky mikä ei millään selvii taas. Ajatukset tuntuu kulkevan valonnopeudel enkä saa niist kii ennenku ne viilettää ohi.

Mistä tiedän mikä on rehellisyyttä itseäni kohtaan? Tätä on ny vaikee selventää mut.. Ei, en taida alottaa ny täst.

Alotetaan siis siitä et en vieläkään tiiä mitä musta tulee isona. Nojoo ehkä välil ärsyttää toi "isona" mut kuitenki. Nyt on sentää tullu vähän intoa ja rohkeutta sitä ajatust kohtaa et kyl mä joskus vielä kunnon töitä saan ja palkkaa. Et se on hienoo kyl. Sit onki se vaikeempi osuus et mihin ja onks pakko sit opiskel joku ammatti ennen töitä. Mut ehkä kaikki selvii ihan ilman jäätävää stressii, ainaki toivottavast. Sellasen ammatinvalintapsykologin luon ois kyl kiva käyd, jos vaiks selveis mikä ala sopeis. 

Muutto Turkuun ois edes josai vaihees täs ja hiukan kauhistuttaa vaik tavallaa odotan sitä. Tosi ristiriitasest tunteet. Mut eniten siihen vaikuttaa ku mul on liia suuret odotukset tai luulen ainaki.. Siks meinaa ku meil on vuosipäivä täs kuus, 7vuot tulee täytee. Ja oon ehkä sittenki hiukan romanttinen luonne vaikken uskonu itestän (no ehken haluu myöntää sitä + oon huono ilmasemaan itteetän) Ni toivoisin et mun miäs kosis mua "uusiks".. Ollaa oltu niin sanotust kihlois koko aika mut ei olla käytetty sormuksii varmaa 4-5 vuotee.. Ihan alus pidettii hetki. Tuntuu nii sellaselt hylätylt ku ei toinen (ehkä) tiä kui surullinen olo niinki pienest asiast tulee. Ja jollei me mennä "enää" kihloihi ni en tiä jaksank pitää sitä statust missää facebookis. Ois nii ihana tuntee olonsa sellaseks tosi super hassun tärkeeks sinä mein vuosipäivän.. Oon ite alottanu jotain pienii valmistelui ajat sitte :D Heh.. Mut joo. Meinasin sanoo et onhan tää turha toive mut ei oo, mun elämä, mein elämä ja haluisin ol sellanen ihminen ketä sais hehkuttaa sormuksel xD Ei sen tarvi ol ihmeellinen, (saa toki ol, because prinsessapersoona nostaa päätään!) kuhan siin ois tunnetta mukana. Ettei ois vaan päivä muiden mukan. :/ 

Tänää oli ihana ku käytii yhel kirpparil yhes, sit jätettii auto parkkii ja käveltii vanhas raumas ja mettästettii pokemonei :) Sit käytii speccaril ku varasin näöntarkastusajan, ni sit oli kiva valit hienot kehykset :) Saan kerranki ne 2 lasit mitä oon ain toivonu :D Mut tää ilta meni sillai no nii.. Katottii Kaiken teoria elokuva, oli hyvä mut ainut mikä siin kattomises harmitti ni se et mun piti säästää rahaa niit lasei varte plus pariin muuhun menoon ni eikös menty ostaa herkkui. Annoin taas periks tol kiukkupussil. Ja nyt mul on huono olo fyysisest (ei herkut sovi mahal yhtää) ja henkisest ku rahat meni. Ja stressi siit lasien maksamisest kasvaa toki kivasti. Mut asiat järjestyy, ja nyt sit tosiaan säästölinja kaiken suhtee. Oon vaa nii huono säästää ku annan tosiaa liia helpost periks. Ilmankos ollaa nii lihavii. Ja sentää koitan liikkuu enemmä mut ko toi toinen osapuoli on liikunnan suhteen äärettömän laiska. Ei oo hyvä sen terveyden kannalt. Mut koitan jaksaa tsempat sitä ihan tosi. En haluu et se voi huonost ja sen jalat ja selkä sattuu nii helpost kävelyst. Huolestuttavaa. Ja oon kyl sanonu etten voi muuttaa mihinkää Turkuu ennenku mennää tääl reippaammi kahestaa ulos :/ Ku sit jos siel oon yht yksinäinen ni mähä kuolen suruu, Kamala ku jätän tän kaikki, siskot ja vanhemmat.. Saattaa ol et sisko muuttaa mein lähel, okei, viereiseen taloon sit :) Se muuttaa sit peräst ku en pysty auttaa sitä muutos samaan aikaan ku mein muutto on keske :/ Et sit oon iha hukas siäl mut onneks on mies tuken ja puhelimet keksitty ^^ Odotan kauhul iskäl kertomist ku se on kans aika hyvin tottunu siihe et käydää siel useemmi ni en haluis et se on sit surullinen :( Harmittaa ihan sikana lähtee mut ku toinen käy töis siel ni en tiä.. Ei oo eka ku tekee toises kaupungis duunii mut kai se ku ei jaksa senkää taki ku elämäntavat on mitä on.. Vaikuttaa seki paljo. Mut ku syöminen on liian harvas ja sit ihan liian epäterveellist ku vihdoi syö jtn. Mut ehkä se täst. Ja varmaa se turus asumine helpottais sosiaalist elämää, no okei toivon sitä ihan sikan.

Ajattelin leikat hiukset sillai et ois sivusiili mut viel on vähä auki et leikkaank muute lyhkäseks ku mies haluis et mul ois lyhkäset hiukset ja ite haluisin ehkä pitää inan pitkän.. Tää on taas näit ulkonäköasioit mitä en jaksais ny arvostaa. Oon kyllästyny ulkonäkökeskeisyyteen. Siis jos haluun leikat lyhkäseks ja ei sovi ni ei voi mitää sit :D Ei o maailmanloppu. Tai ei pitäis ol noin turha asia mikää henkee salpaaja kauhistus. 

Oon aika kyllästyny itteeni. En siis muuten mut ko tiedän asioita mutten mistää tarpeeks. Ei oo sellast kiinnekohtaa mist vois ammentaa inspiraatioo tai intohimoo mikä veis keskusteluihin muitten kans. Oon itekseni ajatusteni kans ja kenenkää kans niit ei oikee tuu jaettu. Yleensä on aika kökköt aiheet mist puhutaa läheisten kans. Ei kauheen maailmaamullistavist aiheist oo kyse. Haluun jakaa ajatuksii, tietää kaikist aiheist jtn :D No ei iha kaikist mut semsist ku kolahtaa. No olkoot, ehkä en ees pystyis siihe ku en uskal jutel kellekkää ja jos ni oisko se nii fiksuu mitä suustani päästäisin. 

Mies pelaa ja oon kirjottanu tätä ihan sika kauan, kahviki jäähtyy. Kello on paljon ja nukkuakki tarttis.

Maanantain pitäis keittiörempan edistyy vihdoin, en usko ennenku nään. Mut vessaremppaa saaki sit varmaa odottaa.. Ois kiva käyd omas suihkus ihan oikeest. Alkaa olee aika ärtyny olo eikä se auta mitää ku turha täs on kellää kiukutel. Isännöitsijän pitäis tul kans maanantain tsekkaa mikä tilanne tääl on mut se on kans niin outo et huhhuh. Ois vaan kiva ku tulis valmiiks viimeistää kuukauden aikan. Toukokuuhun mennes tai jtn sillee. 

Mun pitää ottaa selvää täs ihan oikeest se et saanko koskaan lapsia, jännittää mut sit oli tulos mikä hyvänsä ni olis tehty eikä sit muut ko toiset ideat kehiin. Adoptio yms. Ja vaikuttaa se toki mein suhteeseen, mut mieski haluu ottaa selvää saako hää lapsii, hieno ajatus. Et molemmat otetaa siit selvää. Mut sen oon sanonu etten halu ol esteen mun miehen lastensaannil. Et vaik rakastan sitä ihan sikana, sielunkumppani, ni en silti kestä ajatust et se katkeroituis mun takia ku ei sais perhettä. Mut kaik järjestyy. Nyt tarttis juod toi kahvi loppuu, tsekat facebook ja nukkumaapäi pikkuhiljaa. Oon aika hyvin vähentäny puhelimel roikkumist, se ahdistaa nii paljo ku koko ajan tarvii sitä tuijottaa.

Kylläpä helpotti tää kirjottamine vaikken enää muistakkaa mitä kaikkee oon naputtanu täsä. Tärkeint on saad ne ulos ni seki vähentää stressii :) Harmi ku käsin kirjottaminen on niin hidasta etten viitti mitää päiväkirjaa pitää. 

Aijuu ja täs on ny mont isoo asiaa tekeil, aion ottaa selvää millai saan edunvalvojan pois ku oon hoitanu nii hyvi rahan hoidon siis ku laskut maksan ain ajallaa mikä on hyvä ja ois helpompi muuttaa ku ei olis sitä taakkaa. Sit tosiaa se lapsiasia, sit muutto turkuun, kirpparin varaus jne (sisko lupas auttaa kattoo mitä tavaraa pistän pois) ja huh.. Paljon kaikkee :) Mut nyt loppu :D Öitä :)