perjantai, 18. tammikuu 2019

Yöahdistus.

Salainen yöahdistus iski. Salainen siksi, etten ihan tiiä kelle myöntäisin et on paha olla. Aamulla on luultavasti maski naamalla ja pystyn kuittaamaan huonon olono kintaalla, huijaan samalla itseäni hiukan. Päässä ei pyöri muuta kuin muutto uuteen kaupunkiin, parisuhde, kaiken tänne jääminen ja oma vointi.

Oma vointi: Tajusin vasta nyt (joo myöhässä) etten kuulu enää hoitoyksikkööni (mikälie termi) ja tää siis meinaa sitä ettei uudessa kaupungissa ole mahista käydä juttelemassa. Ei helvetti. Ja kaikki tämä sen takia että edellinen hoitokontakti jäi eläkkeelle ja puhuttiin samaan aikaan muutosta. Sillon oli viisasta siirtää mut kuntoutumisyksikön puolelle ihan vaan koska siellä oli tuttu ihminen, edellinen kenen kanssa kävin puhelemassa.. Tuntuu et katos pohja koko elämält, en tarvi apuu, mut en oo missään vaiheessa uskonu et jäisin "heitteil" pääni kans :( Mul on ahdistusolot joka päivä läsnä (luulin päässeeni niistä), ne odottaa nurkan takana. Ja sit kun ne iskee, voisin hakata itteeni ja viiltää ihan vähän et veri valuis sen hetken et sattuis fyysisesti ja olis syy itkemisel. Löin sunnuntain itteeni kaks kertaa ottaan ku en voinu muutakaa, koitin estää itteeni.. Mies kuuli sen vessaan ja oli helvetin vihanen mul mikä ei auttanu asiaa. Oon luvannu etten satuta itteeni missään muodos mut se on niin vaikeeta. Vaikeeta just siks et sillon ku teet jotain sellasta mikä jomottaa sen hetken, se saa sut "heräämään" vaikkei oo hyvä tapa. Mut en osaa taikka pysty puhumaan mun tunteist ja aivan varmast sanoisin jotain ihan tyhmää siinä mielentilas. Oon toki koittanu vastat ku toinen just hokee et "puhu mulle" ni siin sit jtn sanoo ja ol töksäyttämät typerii. Esitän joka päivä ja enää en voi peruu joten se on jatkettava. Mun on _pakko_ jaksaa, kävi miten kävi. Taitaa sekin vaikuttaa tähän koko höskään et menin sen ammatinvalintapsykologin juttusille.. Tai et ku sain jtn näkökulmaa (joo en tiiä siit vanhusten hoidost ku hyvänä kautena suht ok mut muuten ei luoja) mikä ala vaikka tuntuu et se puutarhajuttu ois enemmän oma juttu mut en tajua miks mun piti heti koittaa jtn.. Siis ku tuntuu et kaikki pitää mua yhtäkkii työkuntosen vaikken herranen aika oo saanu näit olojakaan purettu kenenkään kans. Muutoksia elämäs enemmän ku laki sallii. En ees tiiä kuka/mikä mun persoonist ajattelee ku tuntuu täs kirjotuksen ohellaki vaihtelevan. Mistä tiedän millon oon rehellinen itselleni? Jaa,a en tosiaan tiedä.

Parisuhde: Tuntuu ettei mies tue mua tarpeeksi. Se on töiden jälkeen niin kauan koneella et onkin aika mennä nukkumaan. En kerkee/ei keretä juttelemaan kunnolla missään vaiheessa. Keskustelut on "kaunis ilma"-tyylisiä aika usein. Oon huolissani et jos mies on masentunut ja siitä saatiin puhuttua paljonkin, eikä hän ol.. En oo täysin vakuuttunut sillä onhan hänelläkin se kuuluisa alitajunta. Jollei myönnäkkään itselleen että on paha olla. Se selittäisi jonkinsortin välinpitämättömyyden.. Ei siis tehdä yhdessä mitään ja oon ehdottanu kaikkea kun tulee "mitä tehtäis" ja mikään ei hänel käy. Sit kun sanon et voikai hänki jotain keksii ni vastaus " emmätiiä mitä tehtäis" ja se jää vaan leijumaan koko juttu ja oon entistä surullisempi. Palapelii alotettiin, oli miehen idea. Ja ei saatu ihan reunoja kasattu (alotettiin siis niistä) kun tälle riitti.. Eikä olla sen jälkeen jatkettu :( Ostettiin sitä varten ihan sellanen palapelimatto et sai sen siihen kääritty säilytyksen ajaks ja voidaan jatkaa sit samast kohtaa. Kauhee kiire sil on muuttaa, mistää muust oo nii innoissaa (pelaamisen lisäks).. Ja oon sil sanonu et siel oon aivan hukas ja tartten opastust et löydän kaikkial ja tukee, eikä sit enää pelaamiset mee mun edelleni.. Mut en usko et se pelaamist vähentää, pelkään et lisääntyy vaa ku on aikasemmin koton työmatkojen olles minimis. Jollei se siel oikeest auta mua, kosk sitä tosissani tarviin ni sit oon pettyny. Luvannu on meinaan ihan kiitettäväst. Haluisin vaan uskoo meihin, mut tuntuu et se on vähän yksipuolista. Enkä tiedä kauan jaksan jatkaa tätä et jään peleil ja pelikavereil niin auttamattomasti kakkoseks. Ei pelaamises oo mitään väärää, mut sillon ku menee yli, menee yli oli asia mikä tahansa. Ja yli menemisel tarkotan esim. sitä et toinen on töistä kotona viidelt ja menee siitä vessankautta suoraan koneel ja pelaa sinne ilta 11+ kunnes hokaa et "nonni jätkät, meikä lopettaa. pakko mennä maate" ni tää on se mikä mein parisuhdetta ohjaa. Eikä siinä vielä et riittäis tuo ruutuun tuijotus vaan sit tulee sänkyyn ja kattelee kännykkää nii kauan et joko nukahtaa luuri vieres mis taustal on joku video/streami pyörimäs tai sit kerkee just sammuttamaan sen ja kops kauhee kuorsaus.. Tiekste et tunnen oloni aivan idiootiks. Herätän ain miehen jollei nouse herätyksiinsä (niihin 10 mitkä raikaa koko kämpäs) oman nukkumisen varjol. On muuten kiva työ herät sit itekki ton työkokeiluu, ei mies vaan mua herätä ku kerran viidestkymmenest laittaa viestin oonk hereil, senki nii myöhää et oon autuaast omist jutuist missaamas puolet. Ja se et kuin tyhmä oon ku keitän kahvin ja vien sen miehel tohon koneen ääree, teen ruokaa ja vien senki ja saatana, en oo mikää palvelija. Tää ei oo enää mitään söpöö huomaavaisuut ku tää on silkkaa typeryyt. Nii ja nyt ku en oo pessy pyykkii ni ai saatana, eihän sitä täällä pese kukaan muukaan joten itelleni noita kerrytän. Ja samaten roskat, tiskit ja siivous ylipäätään. Miks helvetis muuttaisin johki toiseen kaupunkiin tekemään tätä ku voisin vittu olla ittekseni tutus ympäristös ja siivot omat jälkeni? Oonko mää tyhmä ja voiko tätä selittää punasil laseil jotka tosin alkaa vauhdilla rapistuu?.. Et vihaan tätä tossuna olemist. Eiku jaa nii, hänhän se on tossun al, en kyl tiä millai. Niinno ellei tuo tietokone tuossa oo sit hänt pomottamas/määräilemäs et hei koitappa pelata ja vauhilla. Ja mein syömiset on taas aivan retuperäl joten lihominen welcome. Ihan tosissani haluisin painoo alespäi ku sitä on hitokseen liikaa hyvinvointiin nähden. Ja se on ilmeisest mahdotont et ajateltais etukäteen mitä sieltä kaupasta ostettais ja mitä ruokaa tehtäis et kestää kauemmin ku päivän. En ees jaksa, teen kai tästlähin itelleni ruokaa, toinen syököön makkaroitaan. Ja sekin et taatusti kattoo et hänel on ain ruokaa, ei mulla väliä.. Se on niin itsekäs et on aivan käsittämätöntä millai joku voi olla.. Ite annan periks ja taatusti katton et ruokaa riittää kaikil, ja mieluiten muille ennen itteäni. En enää oikein osaa luottaa siihen et okei, kyl se tästä paranee ja aletaan ulkoilee yhes ja kyl mein elämään tulee sisältöö. Ehdotin parisuhdeterapiaa, eikä käy. Siin iski vaa tunne et sil on ihan sama se kuin paska fiilis mul on mein suhteen takia ja jollen kestä ni se on sit siin. Mut kuitenkaan ei vaikuta et sekää haluis erota ja mun mielest sen takia voitais mennä sin parisuhdeterapiaan ettei niin kävis ja saatais puitu mein tuntemuksii. Oon pettynyt etten oo sen arvonen et mun kans vois semmoseen mennä :( Äh vihaan itkemist, on niin samperin vaikee kirjottaa sillo. Jaa ja nii.. En oo valmis lapseen. En todellakaan. Vaihtoehtoina on kerta kaikki hoidot yms kun mies ei voi saada lapsia.. Mutten aio suostuu, ei lapsi oo mikään hetken mielijohde ja se, etten halua et mies haluaa vaan sen lapsen, hälläväliä asenteella pelaa edellee ja mä joudun hoitamaan kaikki yksin ja perhe eli mun äitikin, toises kaupungis ni ei ois sitäkään sit tukena. Edelleen mua loukkaa ettei oo ollu varaa (niinpä nii) ostaa uusii kihlasormuksii mihin sais kaiverruksen, oon sitä pian 5vuotta oottanu.. Ja vanhojenkaa rinkuloiden pitäminen ei onnistu ku toisel ei mahdu omansa. Enkä pidä ajatuksest et yksin omaani käytän. Kiva ku toisel ei se oma mahdu eikä aikomustakaan pudottaa painoo et se vielä joskus mahtuis.

*Kello on 3:51 ja herätys soi viidelt, mahtavaa..*

Muutto uuteen kaupunkiin.

Hyviä puolia:

* Yhteistä aikaa enemmän. (Miehen ajomatka lyhenee, on nopeammin kotona.)

* Enemmän kirpputoreja (Joo on plussaa :D!)

* Uusi asunto/koti. (Saa sisustaa!)

* Uusi kaupunki, uusi alku jollekin!

* Välimatka perheeseen. (Ovat ihania, mutta välillä raskaita)

* Mylly & Ikea lähempänä :D!

* Enemmän puheenaiheita kaikkien kans. (Uusimmat bongaukset, paikat, ihmiset yms)

Huonoja puolia:

* Ei perhettä lähellä. (Kaikkia ikävä! :<)

* Vieras kaupunki (Jos joudun yksin ulos, löydänkö kotiin. Oonko hukassa? Auttaako mies mua?)

* Välimatkat (En uskalla käyttää julkista liikennettä.)

* Sisustuskriisi/ kina miehen kans (On sovittu että saan sisustaa mut en ikinä saa)

* Muuttohommat (Pakkaus, kuskaus, järjestäminen, aikaraja, loppusiivous)

* Ei tukea lähellä. 

* Henkisen kunnon romahtaminen. (Suuri pelko ja riski.)

* Totaalisen yksin jos mies jumittuu koneelle.

Jaa,a saas nähä siis mitä tapahtuu, millon tapahtuu, miksi tapahtuu vai tapaahtuuko sitä mittää.

Mun tarttis men takas nukkumaan muttei kauheest väsytä.. Enemmän kyl ko tos heräsin ahdistuneen, mut en tie koitanks nukkumist ny täs välis ko herätys soi aika pian.. Saattaa ol vähän aikasta kahvillekin. Ehkä siis möngin sänkyyn ku ny on jo vilu ni ainaki pääsee lämpimän peiton al. Nukun muutenki pätkäunt (on kuulemma epäterveellist heh :,D) ni kerkeen kyl viä torkkuu ennenku kajahtaa ilmoil joku kaamee herätysääni ja huono radiokanava suhinan kera (miehen kelloradio pitää järkkyy mekkalaa jollei oo kanava kohillaa xD)..

*Kello on nyt 4:22*

Hyvää yötä :)!

Ps. Tänään iskälle kahville jes :D! Ei olla taas hetkeen nähty. Ja lupasin herättää systerin (koittaa ainakin) joten jestas, pätkäunta todella :D

Öitäöitääää!

 

 

   

keskiviikko, 2. tammikuu 2019

Höpötystä

Viimeks on ollu niin pirtee päivitys ja nyt on taas vähä nihkeemp höh.. Oon vähä enemmä surullinen ja sillai hiuka stressaan enempi mut se kai on muutosten takia vaa iha.. Joulu meni ja oli ihan kiva ku olin koton ja kävin sit äipäl, siskol, iskäl ja serkul ja söin niiiiin paljon et huh :D Mies oli äiteensä luona ja silläki oli ollu kivaa ^^ Mut oli ihmeellist ku sain miehelt joululahjanki, oikeestaa tais ol 10 pakettii, erilaisii juttui :DD Sillee häh ku yleens se pakkaa unohtamaa tomset tai mut, ku muil ostetaa yhes ain :D Kerron nyt mitä sain :D Spyro-pleikka pelin! Aivan sika siisti :D Sit MyLittlePony-pikku figuurin, Lindexin lahjakortin, pinkin yksisarvispehmon, vihreen lohikäärme lampun, teksti-mukin, 2 avaimenperää: nalle ja pöllö, sit pöydäl hassu kello, GameOfThronesin TyrionLannister-funko popin.. Siis huhhuh :D Ite ostin häl CrashBandicoot-puhelinpidikkeen (semne pähee hemmo kyl, aika iso) sit Overwatch-funko popin lempihahmol ja Switchiin Mario-aiheisen ohjaimen :D Sit sain niin paljo kaikkii hienoi juttui et voi jumpe <3 Harmittaa ku tarttee joulukoristeet kerät laatikoihi ja höööh en haluu :DD Sain ihanat kuusenkoristeet äipält ja pikkusiskoilt ni tarvii ne laittaa varovast laatikkoo ettei sit vaa hajoo :) Mut kuin ihanii ku toivoin kuusenkoristeit, sellasii persoonallisii, ni sit sainki jee :D! Ja ny mul o joulumuki :D! Oon sellasest haaveillu ja sisko oli ostanu semsen mul ni ihan mahtavaa :D Ja aika hassuu et mul oli joskus niiin pähee joulumuki mut se on kadonnu vuosien saatos, taino varmaa menny rikki mut kuitenki, senki sain siskolt sillo :D Se on kyl kans ihanast jouluihminen, ni piristävää :3 Oon alottanu sen työkokeilun vanhainkodis ja hyvin on menny, oon siäl 2 kertaa viikos ja 4tuntii per päivä :) On ihan tarpeeks raskast tällee aluks ko ollu sen 9vuot koton.. Mut tänää vast sain tietää et mis on vessa :D Ni se oli aika hauskaa :3 Oon ollu siel ny vähä yli kuukauden :) Muistan jo hyvin kaikkii tehtävii mitä kuuluis mun tehä ni se on ihan sairaan siistii ku mul on kuitenki nii huono muisti, joten oon ylpee :D Ja muistan ihmisten nimiäki, jes :D Tarttis men nukkumaa ku oon pelannu liikaa spyroo, sisko kävi kahvil ni pelasin sit sitä samal ku höpötettii ja voi juma pääsin hyvin eteenpäi siin, sisko kyl sano et nyt peli pois ja iha kiva nii ku muuten jumittaisin koko yön pelaten :D Suihkus käyn nopeest viä. Kiva ku yks naapuri alakerras popittaa iha täpöl, ni mein vastakkainen naapuri menetti hermonsa ja huus iha täpöl käytäväl ja kiros, sit alakerras hetken hiljast kunnes taas alko, entist kovemmi.. Sit tää keskimmäinen eli mein seinänaapuri huus ni en tiä pelin vai musiikin takia.. Se on siis tosi kova pelaamaa ja huutaa sillo ain ihan sikan. Noh, toivottavast toi alakerran heppu lopettaa metelöinnin pia ku hiljasuus alko kuitenki kymmenelt. Ja ennenku toi tulinen naapuri menee sen ovel ja sit alkaa tappelu. En oo tottunu itekkää noin äänekkääseen naapuriin ku mitä toi alakerran heppu o.. Mut ei se haittaa jos päiväl metelöi iha täpöl, illal ja yöl vois aatel muit kyl :) Mut joo, pikasuihku ja repun pakkaus valmiiks ni sit nukkumaa.. Ja huomen töihin :D Hyvää yötä :3 Ainii, uusvuos oli ihana. olin miehen kans mein kaveril ja oli paljon porukkaa ja metelii, silti pystyin olemaa etten iha hirveest ahdistunu :)! Sain uudenvuoden pusunki mieheltän sit kert ku lähin mukaa :,D Ja tein hienon pienen lumiukon ja kaveri vei sen keinuu istuu :3 Sain jopa nukuttu vähäsen siel :) Ja oli ihana fiilis ku en juonu alkoholijutui ni ei ollu sit krapulaakaa, jes :D! Oli kaks uuttaki tyyppii porukas mut molemmat oli mukavia ^^ Ja sain japanist hienon tuliaisen, alko kyl tul tippa linssii ku sitä kattoin. Se on siitä tulikärpästen hauta-animesta sen tytön peltinen karkkirasia. Sillee voi juma :D Mut nyt öitä, taas simopitkä stoori :D

maanantai, 1. lokakuu 2018

Rakkautta on..

.. Että näin pitkässä suhteessa jaksaa ja haluaa osottaa huomiota toista kohtaan, se on ihanaa :) Ja se kun toinen ostaa sulle kaalin :D Eiku ostin aamust kaupast kaalin ja siin oliki sit mato-asukki ja laitin miehel siit viestinki sit ja tää oli ostanu mul uuden kaalin <3 Huomen selvii onks se ihan ok, toivottavast et saan kaalikeiton tehty :) Oon flunssas ja ehkä ärsyttää ku oisin ihan pirtee jos jaksais :D Eikuhäh olipa fiksuu xD Mut siis en millää haluis ottaa iisist :D Miks heti oon iha räkäpää ku ilmat ihan snadisti viilenee :'D Ootan innol ku alkaa varmaan aika pian, ehkä jo ens kuus, ni työkokeilu :) Jos siin pärjään ilman suurempaa paniikkii ja jännityst ni oon aika sankari :D Eniten häirittee ei niinkään se et opinks mitää asioit (toki huono muisti on haitaks) mut se et tarvii osat men ajois eli kellon opettelu ja ajan iskostaminen aivoil, sit se et millai pukeudun siäl (työvaatteet ei varmana mahdu jos semset o..) Ja se et vessaskäynti tulee olee vaikeet ja toivon ettei maha reagoi stressiin mitään ylenpalttisest. Sit ei meinaa oo hauskaa. Mut en enempiä ala stressaamaa heh :D Kello lähenee kahtatoista illal ja tarttis juod mehukeitto ja men nukkumaa.. Murul on etäpäivä ni ihan mahtavaa ku ei tart ihan järkyn aikasi herät. Koitan käyd kaupas äiteen kans aamust ku se pyys seuraks. Ois kiva men et saan ostettu jauhoi ja kaurahiutaleit yms ni saisin tehty sämpylöit.. Ja sit se kaalikeitto ois huomisen projekti :) Myöhemmin museoon ja sen jälkee käymää poris kaveril ^^ Aattelin koittaa käyd kaks kertaa päiväs lenkil kun tuo anopinkokelas on ruvennu niin pal rehkimää et se inspiroi itteetäki :D En tosin tiä jaksanks kävel ku sen kerra per päivä mut saas nähd :'D Oon kyl aivan rapakunnos, se ei o ees hauskaa. En ees ol mikkä vanhus (ei pahalla vanhoja ihmisiä kohtaan!) mut olo on kyl semnen ja oon aivan yht kankee. Tarttis opetel venyttelemää. Mutjoo.. Pipoki tarttis mettästää mut en muist yhtää mihi oon sen laittanu :D Kai se jostain vastaan tulee ^^ Tai no tulemine, se on ollu mul varmaa jtn 10 vuot ja on elintärkeä kulunu ja kauhtunu kaunokainen xD Näin tänään viimist kertaa mun hoitokontaktin, se jäi eläkkeel ni oli lääkäri ja hän viä viimisen kerran kokoontumises. En ees itkeny, eikä vieläkään itketä vaik illal se yleensä iskee jos. Oon onnellinen et oon tullu vahvemmaks, kyl se positiivisempi asenne/elämänkatsomus vaan luo paremman olon :) Tää kenen kans kävin juttelemas oli itekki sillai: "Et oo pitkään aikaan ollu itkuinen" sit aloin miettii ni tottahan se on. Ja oon edistyny kaikes, hitaasti mutta varmasti :) Oon tosi hidas oppimaan ja sillai niinku et osaisin ilmasta itteeni ni se on kyl rankkaa mut mahtavaa et muutkin huomaa et edistyn :) Mut ny alan väsyy, silmät iha ristis.. Tarttis se uus kuumemittari hommat joskus :D Ei sil ny kyl oo välii vaik oiski kuumet ku koton oon mut jos lääkäriin tarttee men tai sit ku työkokeilu alkaa ni ois hyvä ol olemas.. Toki miehenki puolest <3 Rakastan kyl sitä ihan hirmu paljon, ollaan niin hyvä pari :) Ja meil on ain ihan hitsin hauskaa :D Mutjoo, öitäöitä :D ps. Mies fiksas mun läppärii ja kyl tää vähä paremmi toimii jes :D! Nyt on kuvatki ulkosel kovalevyl talles :) Sain sen kaverilt synttärilahjaks ja sit viä pokemongo-rannekkeen, kauheen kalliit lahjat :S mut mun kaveri ostaa ain kalliit lahjoi vaikken ees tarttis mitää mut se on sen juttu kait sit :o Harmittaa välil ku itel ei oo varaa kalliiseen. Mut jouluks saadaan toivottavast kivat lahjat ku miehen kans katotaa niit yhes sit ja suunniteltii jo jotain suuntaa antavaa listaaki :) Mut nyt hyvät yöt :D!

sunnuntai, 8. huhtikuu 2018

Ajatusmöykky.

Möykky mikä ei millään selvii taas. Ajatukset tuntuu kulkevan valonnopeudel enkä saa niist kii ennenku ne viilettää ohi.

Mistä tiedän mikä on rehellisyyttä itseäni kohtaan? Tätä on ny vaikee selventää mut.. Ei, en taida alottaa ny täst.

Alotetaan siis siitä et en vieläkään tiiä mitä musta tulee isona. Nojoo ehkä välil ärsyttää toi "isona" mut kuitenki. Nyt on sentää tullu vähän intoa ja rohkeutta sitä ajatust kohtaa et kyl mä joskus vielä kunnon töitä saan ja palkkaa. Et se on hienoo kyl. Sit onki se vaikeempi osuus et mihin ja onks pakko sit opiskel joku ammatti ennen töitä. Mut ehkä kaikki selvii ihan ilman jäätävää stressii, ainaki toivottavast. Sellasen ammatinvalintapsykologin luon ois kyl kiva käyd, jos vaiks selveis mikä ala sopeis. 

Muutto Turkuun ois edes josai vaihees täs ja hiukan kauhistuttaa vaik tavallaa odotan sitä. Tosi ristiriitasest tunteet. Mut eniten siihen vaikuttaa ku mul on liia suuret odotukset tai luulen ainaki.. Siks meinaa ku meil on vuosipäivä täs kuus, 7vuot tulee täytee. Ja oon ehkä sittenki hiukan romanttinen luonne vaikken uskonu itestän (no ehken haluu myöntää sitä + oon huono ilmasemaan itteetän) Ni toivoisin et mun miäs kosis mua "uusiks".. Ollaa oltu niin sanotust kihlois koko aika mut ei olla käytetty sormuksii varmaa 4-5 vuotee.. Ihan alus pidettii hetki. Tuntuu nii sellaselt hylätylt ku ei toinen (ehkä) tiä kui surullinen olo niinki pienest asiast tulee. Ja jollei me mennä "enää" kihloihi ni en tiä jaksank pitää sitä statust missää facebookis. Ois nii ihana tuntee olonsa sellaseks tosi super hassun tärkeeks sinä mein vuosipäivän.. Oon ite alottanu jotain pienii valmistelui ajat sitte :D Heh.. Mut joo. Meinasin sanoo et onhan tää turha toive mut ei oo, mun elämä, mein elämä ja haluisin ol sellanen ihminen ketä sais hehkuttaa sormuksel xD Ei sen tarvi ol ihmeellinen, (saa toki ol, because prinsessapersoona nostaa päätään!) kuhan siin ois tunnetta mukana. Ettei ois vaan päivä muiden mukan. :/ 

Tänää oli ihana ku käytii yhel kirpparil yhes, sit jätettii auto parkkii ja käveltii vanhas raumas ja mettästettii pokemonei :) Sit käytii speccaril ku varasin näöntarkastusajan, ni sit oli kiva valit hienot kehykset :) Saan kerranki ne 2 lasit mitä oon ain toivonu :D Mut tää ilta meni sillai no nii.. Katottii Kaiken teoria elokuva, oli hyvä mut ainut mikä siin kattomises harmitti ni se et mun piti säästää rahaa niit lasei varte plus pariin muuhun menoon ni eikös menty ostaa herkkui. Annoin taas periks tol kiukkupussil. Ja nyt mul on huono olo fyysisest (ei herkut sovi mahal yhtää) ja henkisest ku rahat meni. Ja stressi siit lasien maksamisest kasvaa toki kivasti. Mut asiat järjestyy, ja nyt sit tosiaan säästölinja kaiken suhtee. Oon vaa nii huono säästää ku annan tosiaa liia helpost periks. Ilmankos ollaa nii lihavii. Ja sentää koitan liikkuu enemmä mut ko toi toinen osapuoli on liikunnan suhteen äärettömän laiska. Ei oo hyvä sen terveyden kannalt. Mut koitan jaksaa tsempat sitä ihan tosi. En haluu et se voi huonost ja sen jalat ja selkä sattuu nii helpost kävelyst. Huolestuttavaa. Ja oon kyl sanonu etten voi muuttaa mihinkää Turkuu ennenku mennää tääl reippaammi kahestaa ulos :/ Ku sit jos siel oon yht yksinäinen ni mähä kuolen suruu, Kamala ku jätän tän kaikki, siskot ja vanhemmat.. Saattaa ol et sisko muuttaa mein lähel, okei, viereiseen taloon sit :) Se muuttaa sit peräst ku en pysty auttaa sitä muutos samaan aikaan ku mein muutto on keske :/ Et sit oon iha hukas siäl mut onneks on mies tuken ja puhelimet keksitty ^^ Odotan kauhul iskäl kertomist ku se on kans aika hyvin tottunu siihe et käydää siel useemmi ni en haluis et se on sit surullinen :( Harmittaa ihan sikana lähtee mut ku toinen käy töis siel ni en tiä.. Ei oo eka ku tekee toises kaupungis duunii mut kai se ku ei jaksa senkää taki ku elämäntavat on mitä on.. Vaikuttaa seki paljo. Mut ku syöminen on liian harvas ja sit ihan liian epäterveellist ku vihdoi syö jtn. Mut ehkä se täst. Ja varmaa se turus asumine helpottais sosiaalist elämää, no okei toivon sitä ihan sikan.

Ajattelin leikat hiukset sillai et ois sivusiili mut viel on vähä auki et leikkaank muute lyhkäseks ku mies haluis et mul ois lyhkäset hiukset ja ite haluisin ehkä pitää inan pitkän.. Tää on taas näit ulkonäköasioit mitä en jaksais ny arvostaa. Oon kyllästyny ulkonäkökeskeisyyteen. Siis jos haluun leikat lyhkäseks ja ei sovi ni ei voi mitää sit :D Ei o maailmanloppu. Tai ei pitäis ol noin turha asia mikää henkee salpaaja kauhistus. 

Oon aika kyllästyny itteeni. En siis muuten mut ko tiedän asioita mutten mistää tarpeeks. Ei oo sellast kiinnekohtaa mist vois ammentaa inspiraatioo tai intohimoo mikä veis keskusteluihin muitten kans. Oon itekseni ajatusteni kans ja kenenkää kans niit ei oikee tuu jaettu. Yleensä on aika kökköt aiheet mist puhutaa läheisten kans. Ei kauheen maailmaamullistavist aiheist oo kyse. Haluun jakaa ajatuksii, tietää kaikist aiheist jtn :D No ei iha kaikist mut semsist ku kolahtaa. No olkoot, ehkä en ees pystyis siihe ku en uskal jutel kellekkää ja jos ni oisko se nii fiksuu mitä suustani päästäisin. 

Mies pelaa ja oon kirjottanu tätä ihan sika kauan, kahviki jäähtyy. Kello on paljon ja nukkuakki tarttis.

Maanantain pitäis keittiörempan edistyy vihdoin, en usko ennenku nään. Mut vessaremppaa saaki sit varmaa odottaa.. Ois kiva käyd omas suihkus ihan oikeest. Alkaa olee aika ärtyny olo eikä se auta mitää ku turha täs on kellää kiukutel. Isännöitsijän pitäis tul kans maanantain tsekkaa mikä tilanne tääl on mut se on kans niin outo et huhhuh. Ois vaan kiva ku tulis valmiiks viimeistää kuukauden aikan. Toukokuuhun mennes tai jtn sillee. 

Mun pitää ottaa selvää täs ihan oikeest se et saanko koskaan lapsia, jännittää mut sit oli tulos mikä hyvänsä ni olis tehty eikä sit muut ko toiset ideat kehiin. Adoptio yms. Ja vaikuttaa se toki mein suhteeseen, mut mieski haluu ottaa selvää saako hää lapsii, hieno ajatus. Et molemmat otetaa siit selvää. Mut sen oon sanonu etten halu ol esteen mun miehen lastensaannil. Et vaik rakastan sitä ihan sikana, sielunkumppani, ni en silti kestä ajatust et se katkeroituis mun takia ku ei sais perhettä. Mut kaik järjestyy. Nyt tarttis juod toi kahvi loppuu, tsekat facebook ja nukkumaapäi pikkuhiljaa. Oon aika hyvin vähentäny puhelimel roikkumist, se ahdistaa nii paljo ku koko ajan tarvii sitä tuijottaa.

Kylläpä helpotti tää kirjottamine vaikken enää muistakkaa mitä kaikkee oon naputtanu täsä. Tärkeint on saad ne ulos ni seki vähentää stressii :) Harmi ku käsin kirjottaminen on niin hidasta etten viitti mitää päiväkirjaa pitää. 

Aijuu ja täs on ny mont isoo asiaa tekeil, aion ottaa selvää millai saan edunvalvojan pois ku oon hoitanu nii hyvi rahan hoidon siis ku laskut maksan ain ajallaa mikä on hyvä ja ois helpompi muuttaa ku ei olis sitä taakkaa. Sit tosiaa se lapsiasia, sit muutto turkuun, kirpparin varaus jne (sisko lupas auttaa kattoo mitä tavaraa pistän pois) ja huh.. Paljon kaikkee :) Mut nyt loppu :D Öitä :)

sunnuntai, 29. tammikuu 2017

Kevättä odotellen :)

No nyt on kyl edellisest kirjotuksest simon aikaa :o Jestas sentää.. Paljon on tapahtunu tai tapahtumas :D Eli.. Siis nyt on vaikee alottaa.. Mut joulu ja uusvuos oli jo, joulu Köyliös ja iha okst meni ^^ Uusvuos kavereiden kans miehen ja sen kämppiksen luon, oli aivan mahtavaa :)! Ja nyt on jännää ku mies muuttaa aika pian tähän mun kans =DD Oon odottanu sitä nii kauan et jännittää ja pelottaa ihan simon :D Mut eiköhä se hyvin mee, ei kannat ressat mut helppo sanoo ^^ Ja joo. Kaveri kaatu ulkon ku siä o nykki iha persekeli, ni sil murtu jalaka. Se on siis sairaalas ja pitkä kuntoutus edes :/ Njoo,o. Alkaa toinen ryhmä keskiviikkon ja huomen meen toiseen, jännittää :) Onneks on icebugit ni ei kaadu helpol. Ja niihin omat suojat ettei tarvi enää kuskat toisii kenkii mukan. Ostin eilen kajalin, aivan sika siistin :) Sellanen tussimainen, kiva siis :D Tarttis saad viäki tavaroit katottu, eihän niit paljoo oo.. Ei siit oo kauaa ku Spr haki kamoi ku oli liikaa ja vieki on simon. Kerää nii bal pölyy et on pakko pistää osa pois etten tukehu. Tai mies ku sil on astmaki. Haluisin kaks eläint joiden nimet vois ol Dilbert ja Herbert :3 Ne vois olla vaikka kaloja, ku mies haluis akvaarion :) Siin on vaan tosi kova hoitaminen joten tarvii lukee eka simon kaikkii ohjeit jne :D Mut joo.. En ees oo varma miks kirjotin ny tän mut ihan kiva juu :D Taidan men hakee teet ja koht nukkuu.. Ei kyl väsytä, huono juttu. Aijuu ja ens kuus laival kamujen kans, jännää :D Nii mont jännää juttuu ny et huh :D Tarvii säästää rahea siis ^^ Ihana ku ulkon on ollu välil tosi aurinkoist ni on nii ihanan näköst het :D Tarttis taas keskittyy näihi elämäntapamuutoksii ettei lähe paino nousuu ja kaik retuperäl ^^ Tehtii eile miehen kans pitsaa, söin sitä äske palan ja huh mikä olo.. Se on nii rasvast et heti alkaa närästää ja turvonnu olo. Plus toki maha herää ja alkaa tuntuu het inhalt :/ Ei sais syöd tomsi paskoi sit yhtää mahan mielest :D Tarvii tehä huome varmaa jotai keittoo ^^

  • Kuvia