Tuntuu ihan siltä kuin olisin sekoamassa. Naurattaa ja itkettää samaan aikaan, viirottaa masentaa ja tekisi mieli hakata päätä seinään. Tuntuu myös niin turhalta olla vain ja möllöttää. Tosin käytiin kävelemässä miehen kanssa pieni lenkki, siivottiin, tehtiin ruokaa yms. Mutta kun silti niin levoton olo! Ja kamala olo kun niin ikävä mein kisua :< Koko ajan kun parvekkeellekin mennään, automaattisesti katson ettei kissa tule perässä.. Kunnes hokaan ettei meillä enää ole pientä. Miltei iskee paniikki kun vaan mietinkin että tästä lähin miehen ollessa poissa kotoa, olen totaalisen YKSIN :<< Enkä edes saisi olla yksikseni. Kamala kun alkoi ahdistamaan kun mietin ettei ole kukaan vahtimassa asuntoa kanssani. Ja kenen kanssa huilaan päivisin?.. En kenenkään :< Eikä enää kukaan puske naamaani jotta heräisin.. Aivan totaalisen perseestä kaikki juuri nyt ja äähh kun en kestä!! Pää särkee muttei väsytä ja mietin juuri että pitäisikö taas lähteä ulos kävelemään? Mutta siellä on niin pimeää etten yksin uskalla, ja mies ei varmaan enää tänään halua mihkään lähteä..